Ihana neuvola

Nämä kolme raskauskuukautta ovat olleet mielessäni varsinaista kysymysten tulvaa. Tiedonjano tuntuu loputtomalta. Klisee vanhemmuuteen kasvamisesta on alkanut kirkastua minulle, samoin kuin syy siitä, miksi raskaus kestää yhdeksän kuukautta. Tai no 40 viikkoa, nyt kun olen asian oppinut. Olen kyllä vakaasti alkanut epäillä, että lapsen kehityksen lisäksi pitkähkö odotusaika perustuu myös ihmismielen tarpeelle päästä sinuiksi uuden elämänmuutoksen kanssa.

Yksi pelastus tässä kysymystulvassa on ollut neuvola. Olen tavattoman kiitollinen siitä, että saimme aivan mahtavan terveydenhoitajan neuvolastamme. Hänen positiivisuutensa, keskustelevuutensa ja rehellisyytensä kuorrutettuna ihanalla lappilaisella murteella on keventänyt kilotolkulla tämän mutsin sydäntä. Joka kerta, eli kaikki kaksi, olen tullut neuvolan huoneesta ulos raskauteeni ja tulevaan vanhemmuuteen luottaen.

Ymmärrän hyvin, että neuvola ei varmasti ole kaikille tarpeellinen palvelu. Jos takana on jo useampi raskaus ja vauva-aika on tuttua, voivat käynnit ehkä tuntua turhalta. Toisaalta varmasti jokainen raskaus tuo eteensä uutta ja ainahan lapsi muuttaa perheen elämää. Meillä neuvolassa on korostettu paljon palvelun vapaaehtoisuutta ja sitä, että käyntejä voidaan räätälöidä meidän tarpeisiimme. Vielä emme ole osanneet toivoa mitään etukäteen, mutta arvostan sitä, että aikaa on aina riittänyt niihin keskusteluteemoihin, jotka silloin ovat olleet meille ajankohtaisia.

Neuvolan lisäksi odottaville vanhemmille on monia muitakin palveluita. Ainakin Helsingissä erilaisia palveluita fysioterapiakäynneistä perhevalmennukseen ja palveluseteleistä pariterapiaan on kattavasti tarjolla. Pitääkin muistaa ilmoittautua fysioterapiaan ja menemme myös perhevalmennukseen.

Toivottavasti te muutkin olette saaneet neuvolasta hyvää palvelua ja tukea vanhemmuuden alkumetreillä!